Amsterdam, Pariisi, Duisburg....

Hallo, pitkästä aikaa....
Blogi heräilee pikkuhiljaa talviuniltaa ja koittaa aktivoitua useammin....
Mutta vaikka blogi onkin pysytellyt hiljaa se ei tarkoita että olisin itse pysynyt aloillani, päin vastoin :D Jospa vaikka aloitetaan päivitykset siitä mihin viimeksi jätiin.


Saksaan paluu siis oli uv:n alla, 29.12., ja aika ankeeta oli kämpillä ku ei ollu minkään näköstä elämää aka espanjalaiset oli häipyny ja muutkin kämppikset oli joululomilla Clemenceä lukuunottamatta. Bonarina huone oli hieman kaaoksessa kun meidän talossa oli ikkuna remppa menossa Suomeen lähtiessäni ja joululomalla oli sitten ikkunamiehet vierailleet munki huoneessa. Eli pientä siivousta piti tehdä. Mutta siis, uusi vuosi vaihtui oikein mukavissa merkeissä - oltiin kotibileissä essenissä, juotiin, ammuttiin raketteja, pelattiin twisteriä (ja mä olin illan twister-queen) ja singstaria. Sen verran hauskaa oli keskenään ettei sit loppupeleissä lähdetty baariin.

Maanantaina pitikin sit taas käydä pakkailemaan seuraavan päivän damin reissua varten. Vajaa 2h junalla, ja dami häämötti jo edessä, Raisakin pääsi suuremmitta kommelluksitta lentokentältä asemalla. Majotus oli todella hyvällä paikalla, jalkasin ydinkeskustaan vajaa 10 minsaa mutta kuitenkin sopivan kaukana pahimmasta turistihälystä. Tosin dami on kyllä tosi näppärän kokonen kaupunki, tulee vähän helsinki mieleen, joka paikkaan on kävelymatka. Mutta meidän hotelli sijaitsi siis oikein idyllisellä paikalla kanavan varressa.

Kolmen päivän aikana tuli käveltyä aika paljon, nähtyä kaupunkia paitsi jalan sekä vesitse, ja koluttua kauppoja. Anne Frankin talokin tuli tällä kertaa katsastettua. Edellisen reissun aikana tullut ihastus kaupunkia kohti vaan kasvoi ja vahvistui varsinki ku tällä kertaa tuli nähtyä niin paljon enemmän kaupunkia, ja muutakin kuin ruuhkasinta turistialuetta. Dami on jotenki tosi symppis kaupunki. Seuraavan kerran ku visiteeraa, niin pitää mennä keväällä tai kesällä <3>
Tossa pientä perspektiiviä damin pyöräily kulttuuriin: Rautatieaseman pyöräparkki. Amsterdam on kyllä rehellisesti sanottuna ensimmäinen paikka missä on oikeesti pelänny jäävänsä pyörän alle. Pyöräilijät on katujen herroja, autot jää mukisematta kakkoseks.


Damin visiitti kesti sitten tiistaista torstai-iltaan, ja junamatkan jälkeen taas kotiutuminen Duisburgiin (missä odotti uuden karhea kamera!) Perjantaina pyörittiin Raisan kanssa Düsselissä ja lauantai-päivä vierähti Kölnissä. Kirkon torniin kipuamisen jälkeen (olikohan jo joku 5.kerta) alkoi hc shoppaus, tais saada raisan kädetki hyvän treenin, sen verran monta pussukkaa tarttu matkaan. Sunnuntaina otettiin sitten rauhallisemmin, käppäiltiin vähän Duisburgissa ja suunnattiin iltapäivä kakku-kahveille esseniin :P Maanantaina pyörittiin sitten vielä Essenissä suorittamassa viimeset ostokset ja tiistaina mulla alkoi taas luennot ja Raisa suunnisti takasin Suomeen.


Siinä olikin sit pari päivää aikaa hengähtää, torstai-aamuna klo. 6.20 lento Pariisiin. Teki hieman tiukkaa herää, ja asemalla odotti yhtä pirteät matkakumppanit. Lento ei kestäny ku reilun tunnin, joten perillä oltiin jo ennen kasia, ja kaupunki vasta heräilemässä.


Tossa ensimmäisiä fiiliksiä kaupungista, kuvaa yhdeltä Pariisin päärautatieasemalta.


Lentoasemalta kun selvittiin kaupunkiin niin prioriteettinä oli ensin haukkaa vähän aamupalaa ja sit suunnistaa hotellille ottamaan pienet kauneusunet jotta jaksaa loppupäivän turisteilla. Hotelli oli ihan hyvällä paikalla ja hyvien yhteyksien päässä, niinku oikeestaa kaikki Pariisissa ku metroverkko on kattava.




Pientä neuvottelua vaati aina enneku päätettiin miten päästään paikasta a paikkaan b. "Siis jos me otetaan toi vihree linja, ja vaihdetaan tossa punaseen, ja tossa keltaseen, ni päästää tonne?"


Muutaman tunnin päikkäreitten jälkeen kaikki oli taas ihan pirteitä ja halukkaita ottamaan kaupungin haltuun. Ensimmäinen etappi oli sitten Louvre, mistä päätettiin kävellä Champs Elyseetä pitkin eiffelille, eli good-old turistisetti heti kärkeen. Itse Louvressa sisällä käytiin vasta perjantaina kun kuultiin että perjantai-iltaisin pääsee nuoriso ilmaseks tuijottelemaan korkeakulttuuria, ja koska kaikki kuitenki halus periaatteesta nähdä sen eräänkin muotokuvan ni päätettiin olla opiskelijoita ja pihistellä eli mennä silloin kun on ilmasta


Matkaseurue patsastelemassa Louvren aukiolla: Joonas, Marjukka ja Juhis



Siitä sitten kauniita puistobulevardeja pitkin matkaa eteenpäin...


Iltapäivän ruuhkaa Champs Elyseellä. Hetken aikaa patonkien liikennekäyttäymistä seurattuani en yhtään ihmettele miksi ranskalaisia pidetään yleisesti aina niin huonoina kuskeina....


Matka Louvrelta Eiffelille lähenteli 10km joten oli jo pimeä kun saavuttiin pääkallopaikalle. Päätettiin että halutaa kivuta torniin valosalla ajalla, ja sitä paitsi siinä vaiheessa iltaa tornin huippu oli suljettu kovan tuulen takia.


Kuten kuvasta varmaan näkyy, aika synkät pilvet oli taivaalla. Itse en henk.koht tykännyt kyseisestä radiomastosta ensinäkemältä johtuen mauttomista valoista, eritysesti eräskin neonvihreä kaapeliviritelmä keskellä - miksi? Seuraavana päivänä kun sitten suunnistettiin mestoilla ajoissa aamu-päivällä, niin vaikutelma oli jotain aivan muuta.

Vaikka omasta mielestämme oltiin tultu kohtuu ajoissa paikalle, oli tornille jo kohtuullinen jono. Hetki tarkkailtiin tilannetta ja huomattiin että jono oli hissille, mutta sporttisten jono aka kävellen ekat kaksi tasoa olikin sitten vain murto-osa toisesta, ja hintakin oli vain 4e, joten ei tarvinu kauaa asiaa pohtia.

Tornista oli pienestä sumustakin huolimatta hyvät maisemat koko kaupungin yli. Yllä olevassa kuvassa näkyy taustalla aivan toinen puoli Pariisia: La Defense, Pariisin business-keskus lasipintaisine taloineen. Näytti tornista käsin sen verran vakuuttavalta että päätettiin vierailla siellä sunnuntaina.

Ihmeellinen kehys talo La Defensessä
Kuvaa La Defensen aukiolta, taustalla häämöttää keskusta ja riemukaari

Lauantaina suunnattiin sitten ihan kärkeen Montmarten taiteilija kukkulalle, kaupungin korkeimmalla paikalle, mikä häämöttää lähimetroasemamme taustalla. Alla lähempi katsaus pytinkiin, Sacré-Coeur.

Matkalla alatasanteelta kirkolle sai väistellä maahanmuutajia jotka yrittivät kaupata jotn turistikrääsä-rannenauhoja markkinointi taktiikalla että jos annat käden niin periaatteessa joudut ostamaan nyörin mikä siihen sitten umpisolmulla solmitaan. Sitten kun jatkettiin ylhäällä matkaa kirkon ohi "taiteilija-alueelle", niin saikin sitten taasen väistellä kaupustelijoita,jotka tällä kertaa olisivat halunneet vääntää maksua vastaan muotokuvan. Montmarten kukkula tuntui loppujen lopuksi kaikkein turisteimmalta alueelta...

Kaikkien perusturisti nähtävyyksien lisäksi Pariissa oli erikoisiakin juttuja:

1. Turvallisuuskiihkoilu

Ensimmäinen kosketus Ranskan tiukkaan turvallisuus-politiikkaan saatiin kun astuttiin ulos lentokenttäjunasta ensimmäisellä asemalla - vastassa oli poliiseja kyselemässä mistä ollaan tulossa ja kauan ollaan viipymässä. Juhis taisi sitten näyttää kaikkien epäilyttävimmältä ja siltä sitten kyseltiin vielä vähän tarkemmin tietoja ja katottiin matkatavaroita. Lisäksi kaikilla olennaisimmilla turistikohteilla näkyi aina aseistettuja miehiä, ja Eiffel-tornillakin oli jonkin näköinen pommi-uhka hetken aikaa kun joku dementikko oli unohtanu laukkunsa tornin alla olevalla penkille.

2. Hienot opasteet

Oli kyse metron viitoista tai Wc-opasteista, kaikki on Pariisissa tehty tyylillä

3. Metro-asemien nimet

Jollain on ollut mielikuvitusta kun on meidän lähi metro-aseman nimennyt

4. Luistelua kevät säässä

Lauantai-iltana bongattiin että Pariisin kaupungintalon edustalle oli pistetty pystyyn luistinrata ja pitihän sitä mennä tarkastelemaan lähemmin. Jään pinnalla oli useampi centti vettä kun ulkona oli kuitenki useampi plussa-aste, ja osa porukasta luistelikin t-paidoissaan. Joku vartti varmaan naureskeltiin patonkien luisteluitaidoille, kunnes pojat päätti mennä näyttämään miten homma pitää tehdä. Pientä haastetta tosin tuotti kaunarit, mitkä pitkän linjan hoki-pelaajallemme juhikselle lätkäistiin...

5. Hautausmaat

Kaipa yksi Pariisin kolutuimpia nähtävyyksiä on Jim Morrisonin hauta, mikä btw. oli ihan säälittävän näkönen ja ympäröity mellakka-aidalla, mutta hienompaa nähtävää oli lukuisat muut persoonallisen näköiset haudat. Valikoimaa oli lähes hylätyn näköisistä pytingeistä loisteliaampiin ja puunattuihin "hautakiviin".

Paljon on kerennyt tapahtua Saksanmaallakin reissun jälkeen, mutta kaikkea ei jaksa vuodattaa yhdellä kertaa. Loppuun vielä muutama tunnelma kuva Pariisista...