Amsterdam, Pariisi, Duisburg....

Hallo, pitkästä aikaa....
Blogi heräilee pikkuhiljaa talviuniltaa ja koittaa aktivoitua useammin....
Mutta vaikka blogi onkin pysytellyt hiljaa se ei tarkoita että olisin itse pysynyt aloillani, päin vastoin :D Jospa vaikka aloitetaan päivitykset siitä mihin viimeksi jätiin.


Saksaan paluu siis oli uv:n alla, 29.12., ja aika ankeeta oli kämpillä ku ei ollu minkään näköstä elämää aka espanjalaiset oli häipyny ja muutkin kämppikset oli joululomilla Clemenceä lukuunottamatta. Bonarina huone oli hieman kaaoksessa kun meidän talossa oli ikkuna remppa menossa Suomeen lähtiessäni ja joululomalla oli sitten ikkunamiehet vierailleet munki huoneessa. Eli pientä siivousta piti tehdä. Mutta siis, uusi vuosi vaihtui oikein mukavissa merkeissä - oltiin kotibileissä essenissä, juotiin, ammuttiin raketteja, pelattiin twisteriä (ja mä olin illan twister-queen) ja singstaria. Sen verran hauskaa oli keskenään ettei sit loppupeleissä lähdetty baariin.

Maanantaina pitikin sit taas käydä pakkailemaan seuraavan päivän damin reissua varten. Vajaa 2h junalla, ja dami häämötti jo edessä, Raisakin pääsi suuremmitta kommelluksitta lentokentältä asemalla. Majotus oli todella hyvällä paikalla, jalkasin ydinkeskustaan vajaa 10 minsaa mutta kuitenkin sopivan kaukana pahimmasta turistihälystä. Tosin dami on kyllä tosi näppärän kokonen kaupunki, tulee vähän helsinki mieleen, joka paikkaan on kävelymatka. Mutta meidän hotelli sijaitsi siis oikein idyllisellä paikalla kanavan varressa.

Kolmen päivän aikana tuli käveltyä aika paljon, nähtyä kaupunkia paitsi jalan sekä vesitse, ja koluttua kauppoja. Anne Frankin talokin tuli tällä kertaa katsastettua. Edellisen reissun aikana tullut ihastus kaupunkia kohti vaan kasvoi ja vahvistui varsinki ku tällä kertaa tuli nähtyä niin paljon enemmän kaupunkia, ja muutakin kuin ruuhkasinta turistialuetta. Dami on jotenki tosi symppis kaupunki. Seuraavan kerran ku visiteeraa, niin pitää mennä keväällä tai kesällä <3>
Tossa pientä perspektiiviä damin pyöräily kulttuuriin: Rautatieaseman pyöräparkki. Amsterdam on kyllä rehellisesti sanottuna ensimmäinen paikka missä on oikeesti pelänny jäävänsä pyörän alle. Pyöräilijät on katujen herroja, autot jää mukisematta kakkoseks.


Damin visiitti kesti sitten tiistaista torstai-iltaan, ja junamatkan jälkeen taas kotiutuminen Duisburgiin (missä odotti uuden karhea kamera!) Perjantaina pyörittiin Raisan kanssa Düsselissä ja lauantai-päivä vierähti Kölnissä. Kirkon torniin kipuamisen jälkeen (olikohan jo joku 5.kerta) alkoi hc shoppaus, tais saada raisan kädetki hyvän treenin, sen verran monta pussukkaa tarttu matkaan. Sunnuntaina otettiin sitten rauhallisemmin, käppäiltiin vähän Duisburgissa ja suunnattiin iltapäivä kakku-kahveille esseniin :P Maanantaina pyörittiin sitten vielä Essenissä suorittamassa viimeset ostokset ja tiistaina mulla alkoi taas luennot ja Raisa suunnisti takasin Suomeen.


Siinä olikin sit pari päivää aikaa hengähtää, torstai-aamuna klo. 6.20 lento Pariisiin. Teki hieman tiukkaa herää, ja asemalla odotti yhtä pirteät matkakumppanit. Lento ei kestäny ku reilun tunnin, joten perillä oltiin jo ennen kasia, ja kaupunki vasta heräilemässä.


Tossa ensimmäisiä fiiliksiä kaupungista, kuvaa yhdeltä Pariisin päärautatieasemalta.


Lentoasemalta kun selvittiin kaupunkiin niin prioriteettinä oli ensin haukkaa vähän aamupalaa ja sit suunnistaa hotellille ottamaan pienet kauneusunet jotta jaksaa loppupäivän turisteilla. Hotelli oli ihan hyvällä paikalla ja hyvien yhteyksien päässä, niinku oikeestaa kaikki Pariisissa ku metroverkko on kattava.




Pientä neuvottelua vaati aina enneku päätettiin miten päästään paikasta a paikkaan b. "Siis jos me otetaan toi vihree linja, ja vaihdetaan tossa punaseen, ja tossa keltaseen, ni päästää tonne?"


Muutaman tunnin päikkäreitten jälkeen kaikki oli taas ihan pirteitä ja halukkaita ottamaan kaupungin haltuun. Ensimmäinen etappi oli sitten Louvre, mistä päätettiin kävellä Champs Elyseetä pitkin eiffelille, eli good-old turistisetti heti kärkeen. Itse Louvressa sisällä käytiin vasta perjantaina kun kuultiin että perjantai-iltaisin pääsee nuoriso ilmaseks tuijottelemaan korkeakulttuuria, ja koska kaikki kuitenki halus periaatteesta nähdä sen eräänkin muotokuvan ni päätettiin olla opiskelijoita ja pihistellä eli mennä silloin kun on ilmasta


Matkaseurue patsastelemassa Louvren aukiolla: Joonas, Marjukka ja Juhis



Siitä sitten kauniita puistobulevardeja pitkin matkaa eteenpäin...


Iltapäivän ruuhkaa Champs Elyseellä. Hetken aikaa patonkien liikennekäyttäymistä seurattuani en yhtään ihmettele miksi ranskalaisia pidetään yleisesti aina niin huonoina kuskeina....


Matka Louvrelta Eiffelille lähenteli 10km joten oli jo pimeä kun saavuttiin pääkallopaikalle. Päätettiin että halutaa kivuta torniin valosalla ajalla, ja sitä paitsi siinä vaiheessa iltaa tornin huippu oli suljettu kovan tuulen takia.


Kuten kuvasta varmaan näkyy, aika synkät pilvet oli taivaalla. Itse en henk.koht tykännyt kyseisestä radiomastosta ensinäkemältä johtuen mauttomista valoista, eritysesti eräskin neonvihreä kaapeliviritelmä keskellä - miksi? Seuraavana päivänä kun sitten suunnistettiin mestoilla ajoissa aamu-päivällä, niin vaikutelma oli jotain aivan muuta.

Vaikka omasta mielestämme oltiin tultu kohtuu ajoissa paikalle, oli tornille jo kohtuullinen jono. Hetki tarkkailtiin tilannetta ja huomattiin että jono oli hissille, mutta sporttisten jono aka kävellen ekat kaksi tasoa olikin sitten vain murto-osa toisesta, ja hintakin oli vain 4e, joten ei tarvinu kauaa asiaa pohtia.

Tornista oli pienestä sumustakin huolimatta hyvät maisemat koko kaupungin yli. Yllä olevassa kuvassa näkyy taustalla aivan toinen puoli Pariisia: La Defense, Pariisin business-keskus lasipintaisine taloineen. Näytti tornista käsin sen verran vakuuttavalta että päätettiin vierailla siellä sunnuntaina.

Ihmeellinen kehys talo La Defensessä
Kuvaa La Defensen aukiolta, taustalla häämöttää keskusta ja riemukaari

Lauantaina suunnattiin sitten ihan kärkeen Montmarten taiteilija kukkulalle, kaupungin korkeimmalla paikalle, mikä häämöttää lähimetroasemamme taustalla. Alla lähempi katsaus pytinkiin, Sacré-Coeur.

Matkalla alatasanteelta kirkolle sai väistellä maahanmuutajia jotka yrittivät kaupata jotn turistikrääsä-rannenauhoja markkinointi taktiikalla että jos annat käden niin periaatteessa joudut ostamaan nyörin mikä siihen sitten umpisolmulla solmitaan. Sitten kun jatkettiin ylhäällä matkaa kirkon ohi "taiteilija-alueelle", niin saikin sitten taasen väistellä kaupustelijoita,jotka tällä kertaa olisivat halunneet vääntää maksua vastaan muotokuvan. Montmarten kukkula tuntui loppujen lopuksi kaikkein turisteimmalta alueelta...

Kaikkien perusturisti nähtävyyksien lisäksi Pariissa oli erikoisiakin juttuja:

1. Turvallisuuskiihkoilu

Ensimmäinen kosketus Ranskan tiukkaan turvallisuus-politiikkaan saatiin kun astuttiin ulos lentokenttäjunasta ensimmäisellä asemalla - vastassa oli poliiseja kyselemässä mistä ollaan tulossa ja kauan ollaan viipymässä. Juhis taisi sitten näyttää kaikkien epäilyttävimmältä ja siltä sitten kyseltiin vielä vähän tarkemmin tietoja ja katottiin matkatavaroita. Lisäksi kaikilla olennaisimmilla turistikohteilla näkyi aina aseistettuja miehiä, ja Eiffel-tornillakin oli jonkin näköinen pommi-uhka hetken aikaa kun joku dementikko oli unohtanu laukkunsa tornin alla olevalla penkille.

2. Hienot opasteet

Oli kyse metron viitoista tai Wc-opasteista, kaikki on Pariisissa tehty tyylillä

3. Metro-asemien nimet

Jollain on ollut mielikuvitusta kun on meidän lähi metro-aseman nimennyt

4. Luistelua kevät säässä

Lauantai-iltana bongattiin että Pariisin kaupungintalon edustalle oli pistetty pystyyn luistinrata ja pitihän sitä mennä tarkastelemaan lähemmin. Jään pinnalla oli useampi centti vettä kun ulkona oli kuitenki useampi plussa-aste, ja osa porukasta luistelikin t-paidoissaan. Joku vartti varmaan naureskeltiin patonkien luisteluitaidoille, kunnes pojat päätti mennä näyttämään miten homma pitää tehdä. Pientä haastetta tosin tuotti kaunarit, mitkä pitkän linjan hoki-pelaajallemme juhikselle lätkäistiin...

5. Hautausmaat

Kaipa yksi Pariisin kolutuimpia nähtävyyksiä on Jim Morrisonin hauta, mikä btw. oli ihan säälittävän näkönen ja ympäröity mellakka-aidalla, mutta hienompaa nähtävää oli lukuisat muut persoonallisen näköiset haudat. Valikoimaa oli lähes hylätyn näköisistä pytingeistä loisteliaampiin ja puunattuihin "hautakiviin".

Paljon on kerennyt tapahtua Saksanmaallakin reissun jälkeen, mutta kaikkea ei jaksa vuodattaa yhdellä kertaa. Loppuun vielä muutama tunnelma kuva Pariisista...

Barcan päivitys

Hallo aus Finnland!
Jeees, eli Suomeen asti kerkesin ennenku jaksoin blogia käydä päivittämään. Pientä Barcelona-updatea on kuitenkin jo pyydetty niin saamanne pitää. Reissuun lähdin siis 7.12, heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Koska aamulla oli suht aikanen herätys niin päätin juhlia Suomea ihan rauhallisesti - väänsin makrulootaa ja poltin ikkunalla kahta kynttilää, väreinä tietysti sininen ja valkoinen. Kämppikset ei kyllä ihan tajunnu miten joku pastaruoka olis joku perinteinen Suomalainen juttu, mutta hyvin se silti niille maittoi. Aaanyways, oli mukava vaihtaa torstaina sateinen ja sumuinen Saksa aurinkoiseen Barcelonaan 8)

Kokonaisuudessaan reissu meni ihan rauhallisesti - Krisu oli edelleen tooosi kipee, joten mentiin ihan fiilispohjalla. Plus kaikki perinteiset turikohteet, Sagrada Familia, park Güel, rambla jne. oli jo nähty ni ei tarvinu niistä stressaa. Perillä Barcassa olin vasta joskus kuuden maissa joten agendana oli lähinnä käydä safkalla ja keräillä voimia seuraavalle päivälle. Perjantaina sitten lähdettiin mittailemaan Barcan katuja, ja tarkemmin sanottuna diagonaalia. Eli se on tuo katu tossa mapissa joka menee viistosti toisin kuin muut - tais katusuunnittelussa käydä joku lipsahdus. Niin Krisu siis asu kaks korttelia ylöspäin tosta Plaza Catalunyan metropysäkiltä eli ei paskempi sijainti :D Joktap perjantaina siis käveltiin, ihailtiin arkkitehtuuria ( tai siis ainakin mä ihailin), kahviteltiin ja piipahdettiin aina silloin tällöin houkuttelevan näköisissä kaupoissa.

Perjantain pohjustuksen jälkeen siirryttiin sitten katselusta ja ikkunashoppailusta itse asiaan - päivän saldo yhteensä 4 laukkua, joista yhden Krisu osti, loput meni kotiin päin :D Mikäs sen mukavampaa ku shopata laukkuja, eikös? Vaikka varsinainen turistisesonki oli jo ohi niin kyllä riitti ihmisiä ostoskaduilla ja tokihan sitä suomeakin kuului jostain zaran rekkien välistä. Mastin vingutuksen jälkeen lähdettiin tapastelemaan ja pakko sanoa että se mitä viime kerralla mulle tapaksena myytiin ei ollut mitään niiden herkkujen rinnalla mitä naposteltiin :P ja kyllä, tapaksista tulee massu täyteen, niitä tarvii vaan tilata useampi pöytään.

Sunnuntai päivä pyhitettiin sitten kulttuurille koska arvostamme muutakin kuin materiaa. Ensimmäinen tärppi oli La Pedrera, Gaudin suunnittelema, todella utopistisen näköinen rakennus keskustassa.

Mutta ehkä makein osa talosta oli sen kattoterassi: hauskoja patsaita ja piippuja, mosaiikkia ja niin mahtava näkymä merelle...Alla olevassa kuvassa (credits to google) ei meri näy mutta saa paremman kuvan itse terassista ja sen aaltomaisesta olemuksesta.

Ja sitten alla pousausta terssillä....


Tolla terassilla on kyllä itsensä tappaminen tehty helpoksi, kuten kuvasta näkyy reunat on alkuperäiset eivätkä kovin korkeat, joten ei ehkä ihanne mesta lapsiperheillä ja itsetuhoisille.

Kuvassa Krisu ja minä, taustalla oikealla vieraileva tähti Sagrada Familia...

Kulttuuripäivän seuraavana kohtana oli Picasso museo, mutta tässä vaiheessa Krisulta alko jo ääniki hävitä eikä olo ollu ihan paras ni menin sit ypönää imee kulttuuria. Oli aika kovat odotukset Picasso museolta, varsinki ku Van gogh museo damissa oli niin pätevä, mutta petyin kyl aika pahasti pytingin tarjontaan. Liikaa jotain paperi luennostelmii ja lapsuusvuosien sutasuja, liian vähän kunnon maalauksia eikä oikeestaan yhtään kuuluisaa maalausta. Blaaah. yritä siinä sit näyttää kiinnostuneelta ja kultturellilta ku tarjonta on köyhää. No, tulipahan tarkastettua.

Maanantai meniki sit matkustaessa ja jumittaessa. Loppuviikko meni siihen ajatukseen totuttautuessa että matka Suomeen joulunviettoo on JO käsillä ja puolet vaihdosta suoritettu. Whaaaat, missä välissä? Haikeeta oli kans ku meijän epsanjalaiset lähti takas himaa la-su välisenä yönä for good. Vaikka kerkesin tuntee ne vaa pari kk ni tuli vähän ikävä ku ne oli niiin hyvii tyyppei ja niitten kaa tuli kuitenki juteltuu ja oleiltuu eniten. Perjantaina kämpillä oli joulujuhlat mitkä sit oli samalla vähän niinq läksijäiset. Nyt seuraava huoli on se ettei tilalle muuta joku hullu tai muuten vaan ärsyttävä tyyppi, koska Clemence, mun seinänaapuri, valtaa espanjalaisten kämpän ku se on isoin huone, ni mulla vaihtuu sit seinävaapuriki samalla kertaa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Palataan asiaan ens vuoden puolella, nyt pieni joulubreikki....

Jouluja ja mukavat uudet vuodet teille lukemattomille lukijoilleni :D

Schnee, wo bist du?

Saksankielen taitoiset kykenivätkin jo topicista päättelemään että lunta ei oo näkyny mailla eikä halmeilla. Eikä kyllä oikeestaa muutenkaa mitään talvikelejä oo pidelly. Tavallaan ihan jees, tarkenee ja sillee, mut olishan noissa joulumarkkinoissa asteen verran enemmän tunnelmaa jos joulukojujen ympärillä olis lunta. No viimeistään muutaman viikon päästä sitten Suomessa. Pistäis nyt visiitin ajaks jotku hirveet paukkupakkaset ni tuntuis tää leuto sää taas ziljoona kertaa paremmalta :D ( ja minuutti tämän kirjoitettuani alkoi ulkona tuulla hullun lailla ja sataa vettä.Säänjumalat tyyntykää!)

Mitään ihmeellistä ei oikeestaan oo tapahtunu, mitään ei oo pöllitty vaikka rahaa onki taas hävinnyt tililtä kiitettävästi ja masterin luottoraja paukkuu. Eli nätisti tässä ootellaan huomista päivää että kela taas muistaa ja valtioki palauttelee liikaa ryövätyt verorahat. Huomenna siis katselemaan luvan kanssa uutta kameraa jotta pääsee turisteilemaa barcelonassa ens viikolla. Mitäs muuta...nii varattii tossa perjantaina Marjukan kanssa lennot Pariisiin tammikuulle ni tulee si sekin mesta nähtyä ja taas asteen verran köyhdyttyä.

Viikonloppuki sujui semirauhallisissa tunnelmissa aka perjantaina himassa ja lauantaina viihteellä. Tosissaan perjantaina päätettii pitää Marjukan kanssa leffa ilta ja tehä pizzaa, siis ihan tehdä itse eikä tökätä jäinen läpyskä uuniin. Käytii sit kaupassa ja ruvettii vääntää illallista meidän keittiössä. Siinä vaiheessa ku saatii pizza uunista ulos alko keittiö ruuhkautua ja useemmat silmäparit katteli uteliaina, ja vähintäänkin koiramaisina, meidän tekelettä. Ei oo ilmeisesti täällä tai Espanjassa tapana tehdä itse pizzaa alusta alkaen. Oli niin vetoavia katseita ympärillä että piti sitten vähän jakaa iloa kämppisten kanssa. Ja sit ku lohkastii itellemme slicet ja oltii suuntamaassa mun huoneesee ni piti hetken tarkkailla tilannetta että uskaltaaks loput jättää keittiöö, et onks tyylii pizzan loppu hävinny pelliltä ku tullaa santsimaa. Ei se pizza kai sit kuitenkaa niiiin hyvää ollu että olis rohkassu varkautee, mut vielä seuraavana aamunaki oli kämppikset ihan fileissä ku oli ollu niiiin hyvää pizzaa :P

Lauantaina olikin sitten sen verran kivaa ettei oo tänää tarvinu poistuu kämpiltä vaikka alkuperäsee pläänii kuulu vierailu joulumarkkinoilla, missä agendana olis ollu ostaa paperinen tähti ikkunaan. Tääl on näkyny niin hienoja versioita et joutuu varmaan rahansa tuhlaamaan sellaseen. Olis tuonu vähän adventin tunnelmaa...

Loppuun vielä fiilistely kuva Pariisista, oman kameran puuttessa google toimii hyvin :D

Pientä updatea...

Juuh, kiirettä on pidelly as usual, minkä takia blogi on viettänyt hieman talviunta - ei sillä että täällä talvi olisi, syksy vasta kunnolla alkanut. Aber aber, Amsterdamin reissusta siis selvittiin hengissä, mutta ennenkuin pureudun reissuun sen tarkemmin pitää valoittaa hieman mitä tapahtui ennen reissua...

Vaikka talvi ei ole saapunut vielä Duisburgiin, suomalaisen pikkujoulu-jalkaa alkaa kuitenkin perinteisesti näihin aikoihin kutittaa ja asiaan kuuluu tietysti pikkujoulu-juhlat. Suomalaisen Hannun kämppiksillä oli perinteet kyseisistä juhlista ja kun kutsu kävi niin pitihän sitä mennä, vaikka kyseiset juhlat olivatkin Amsterdamin matkaa edeltävänä iltana. Ilta alkoikin rattoisasti ilmaisen bissen parissa ja Hannun saksalaisiin kämppiksiin ja heidän kavereihinsa tutustuessa. Porukkaa valui tasaiseen tahtiin lisää ja pidot paranivat. Mutta sitten jonkun kämppiksen kaverin kaverin kaverin kaveri päätti palkita juhlien järjestäjien vieraan varaisuuden, aka ilmaista bisseä, varastelemalla vierailta ja isänniltä. Omasta laukustani, jonka olin siis jättänyt Hannun huoneeseen, hävisi kamera, suomalaisen Marjukan lompakosta visa, saksalainen pk ja pari kymppiä käteistä sekä yhden kämppiksen huoneestä läppäri. Hieno tapa osoittaa kiitollisuutta.

Juhlien saldo: hävinnyt usko opiskelijoiden väliseen solidaarisuuteen ja ihmisyyteen ylipäätänsäkin, skeptinen asenne elämään ja kuvaton amsterdamin reissu. Todennäköistä myös on että Blogin kuvallinen anti köyhtyy ainakin toviksi, aka heti kun luottorajat antaa periksi lähteä shoppaamaan uutta kameraa.

Mutta jottei postaus menisi ihan panetteluksi, siirrytään positiivisempiin asioihin. Amsterdamin reissu oli onnistunut alun junasekoiluja lukuunottamatta (matkan teko hieman piteni kun deutsche bahn vaan päätti jättää ajamatta junavuoron jolla ryhmämme piti matkanteko aloittaa) Reissussa oltiin siis porukalla, yhteensä 14 tyyppiä, joten ryhmämatkailun plussat ja miinukset tuli koettua. Hauskaa kuitenkin oli, ja pystyi ottamaan rennosti kun tiesi että pääsee valloittamaan kaupunkia myöhemmin pienemmällä porukalla (mä ja raisa damissa 2.-4.1.2007 JEE!) Itse kaupungista on sanottava sen verran että se maisema kanaaleineen kolahti muhun kyllä ihan täysillä. Onhan siellä tietty kaikennäköstä toimintaa prostituutiosta coffeeshoppeihin, mutta parin askeleen päässä pahimmista turistikeskuksista avautu aivan toisenlainen kaupunki. Suosittelen.

Reissun jälkeinen viikko menikin sitten pöyrittäessä B&B palvelua: maanantaina mintzi ja onna parkkeerasivat volkkarinsa Kammerstrasselle ja jatkoivat matkaa Italiaa kohti torstaina, jolloin Krisu taas saapui Barcasta sateiseen Saksaan, mikä kuulemma oli virkistävää vaihtelua. Uskoo ken tahtoo, itse vaihtaisin syyssateet milloin vaan barcan lämpöön, ja siis itseasiassa vaihdankin ensi torstaina :D Mutta siis viime viikko kului rattoisasti emännän ja tourquiden roolissa. Ja oli kyllä ihana nähdä tyyppejä pitkästä aikaa ja ihan eri ympyröissä missä viimeksi. Kiitos vaan vieraille kun kävitte ilahduttamassa ;)

Nyt sitten yritetään tää viikko keskittyä tiukasti kouluun ja arkeen (as if) ennenku pitää taas pakata laukut - Barcelona kutsuu 7.-11.12! Onhan siitä viime kerrasta kulunutkin jo puolitoista vuotta, ihana päästä taas pyörimään Barcaan ja vielä semipaikallisen tourquiden opastuksella...

Ja niitten dami-kuvien puutteessa loppuun parit viimeiset kuvat mitkä kerkesin ottaa rakkaalla kamerallani...

Kuvaa irkku-Alexin synttäreiltä, juhlakalulla päässään mun ja Marukan väsäämä lahja. Ja Saksassa kun ollaan niin olisi synti laittaa tölkit, pullosta se bisse pitää juoda!(sydeemi olis tosin toiminut huomattavasti paremmin tölkkien kanssa...)

Ja yllä vähän kuvaa Karnevaalien tungoksesta, oli hieman epätoivoista päästä alas raiteelta Kölnin Hauptbahnhofilla kun vastassa oli ihmismuuri. Alhaalla oleva porukka halusi epätoivoisesti päästä ylös raiteella kun taas portailla olijat alas - massojen välissä pari järkkäriä yritti pitää kuria ja nuhdetta...

Näihin kuviin, saa nähdä josko ensi kerralla olisi jo uutta, omaa kuvamateriaalia...

München!

Eli tarinaa Münchenin reissulta 1.-5.11!

Matkahan alkoi sitten aamuvarhaisella Duisburgin haubbarilta, mistä bussin oli tarkoitus olla 6.15 ja startata 6.30 jotta keretään Esseniin 6.45 hakemaan loput matkalaiset. Nooh, noin puolen tunnin odottelun jälkeen bussi sitten saapuikin - matkan ensituntuma saksalaiseen täsmällisyyteen ja leppoisaan, mutta niiin hukassa olevaan bussikuskiin willyyn. Ekan kerran oltiin jo hukassa Essenin Haubbarilla missä piti sitten pyöriä pariin otteeseen liikenneympyrässä kun oli vaan suunnat hukassa. Että näin. Matka Müncheniin, eli noin 9h, menikin sitten nuokkuessa ja nukkumista teeskennellessä, perillä oltiin joskus 4-5 aikaan. Saatiin pari tuntia kotiutua hotellille, joka btw oli erittäin siisti ja loistavalla paikalla: 5 minsan kävelyn päästä Oktoberfestin ytimestä Theresienwiesestä, jonne willy aina parkkeerasi bussin päivän päätteeksi. Ennen iltaruokailua pyörittiin keskustassa tutoreiden johdolla kylmän ja vihmovan tuulen armoilla, yöllä kotimatkalla hotellille rupesi sitten ripsuttamaan lunta/loskaa, joten kannatti matkustaa yli 600km etelään palelemaan...

Torstaina kipitettiin aamupalan jälkeen äkkiä lämpöiseen bussiin ja tekemään pientä sightseeing-touria kaupungissa pätevän oppaan ohjastamana.






Kauniita vanhoja taloja ja monumentteja, kaupungin arkkitehtuuri kyllä voittaa pohjoisen teollisuus-alueen maisemat mennen tullen...

Vähän moderninpaa puolta kaupungista: Yksi Olympiakylän monista stadikoista ja BMW:n torni, joka on rakennettu ylhäältä alaspäin. Kaikkea ne saksalaiset keksii ja osaa...

Kiertorundin jälkeen suunnattiin sitten Dachaun keskitysleirille, noin tunnin ajomatkan päähän. Karuun tunnelmaan toi oman lisänsä erittäin kova ja kylmä tuuli, 2,5 tunnin opastetusta kierroksesta reilu puolet oli kuitenkin ulkona.

Oli ihan pysäyttävä kokemus, ihan eri asia kuin lukea tapahtumista kirjasta. Yksi tutoreista tosin kertoi vierailleensa Auschwitzin keskitysleirillä, mikä oli kuulemma astetta rankempi. Kyllä mut ainakin jo nuo Dachaun krematorion uunit sai miettimään - tuntui jotenkin irvokkaalta räpsiä valokuvia kyseisestä paikasta.

Perjantain ohjelma-listalla oli sitten hieman kevyempää tekemistä - vierailu Bavaria filmistudioilla. Kyseisessä mestassa on kuvattu muun muassa elokuva Das Boot, saksalainen sukellusvene klassikko, osia Asterix & Obelix elokuvasta ja, ylläri pylläri, Marienhofia! Sarja on siis ilmeisesti elossa ja sitä kuvataan täydellä höyryllä kyseisessä paikassa. Mieleen herää vain kysymys: Miksi?

Turisti-säätöä filmistudioiden lavaste-kaupungissa

Patsastelua Asterix & Obelix leffan kulisseissa

Härskit Marienhof-kalsarit fani-shopissa, vapaa suomennos Es wird viel passieren, eli Marienhofin slogani, olis että täällä tulee tapahtumaan paljon. Eikä yhtään kaksimielistä...

Launtaina mentiinkin sitten katsastamaan Saksan suurin, kaunein ja tunnetuin linna, Königschloss Neuschwanstein. Kyseinen linna on toiminut esikuvana Disneyn Prinsessa Ruususelle, eikä sijaintikaan ole paskempi - aivan alppien juurella. Kuvat puhukoot puolestaan..

Viimeisessä kuvassa näkymä linnan ikkunasta alpeille päin. Uskomattomia juttuja oli kyllä linnan sisälläkin, kuvia ei tosin saanut ottaa..

Okei, eli siinä oli pääkohdittain järjestetyt retket toki muutakin aktiviteettia oli, lähinnä siis iltaisin. Koska Münchenissä oltiin, Saksan olut-kulttuurin kehdossa, piti oluita maistella. Normaali ravintola-annos olutta oli tietenkin litran tuoppi eli auf deutsc Maß, kaikki sitä pienemmät tuopposet olikin sitten määritelty juomalistoilla kohdassa "pieneen janoon".

Lauantai-iltana vierailtiin sitten legendaarisessa Hofhbräuhaussissa - eli HB panimon ravintolassa nautiskelemassa laatuoluita. Kyseinen pulju siis on tunnetuin panimo Oktoberfesteilla ja monien mielestä se ainoa ja oikea. Mene ja tiedä, itsehän en asiaan vihkiytymättömänä ollut koskaan kyseisestä panimosta aiemmin kuullutkaan, mutta erittäin suunmukaista se vaalea olut oli jopa siiderin-litkijän suuhun :P

Kuvaa Hofbräuhausista, ylhäällä vain yksi pieni huone, paikka on kokonaisuudessaan erittäin iso

Loppuun vielä kuvaa toisenlaisesta juoma-kulttuurista, Saksassa on runsahkosti baareja joissa tarjoillaan pääasiallisesti drinkkejä, joten tiukalle olut-dietiille en ole joutunut.

Päätteksi vielä pieni yhteenveto reissusta: ensinnäkin München oli aivan mielettömän kaunis kaupunki, erityisesti sydämen veivät upeat vanhat talot (julkivujen kunnossapitoon kyllä satsataan mitä ilmeisemmin). Toiseksi sää oli törkeän kylmä - tässä kun kuukauden ajan totuttaunut rheinin varren leutoon, väh. +10c, lämpötilaan, lumisade ja kova viima tulivat aivan puun takaa (tosin taisi ne ylläri olla myös müncheniläisille kun kuulemma viikko aikasemmin oli vielä terssillä istuskeltu). Kolmanneksi matka oli aivan naurettavan halpa, koulun ulkkis-büro sponssasi 75% matkan kuluista, joten jos vastaavanlaisia matkoja järjestetään vielä minun täällä ollessani olen aivan varmasti menossa. 120 eurolla saisi just ehkä junaliput Müncheniin, mitäs me saatiin? Bussimatkat, hotellimajoitus, ravintola-illalliset ja järjestettyä ohjelmaa. Ei paha.

Nyt kun univelat on saatu jotakuinkin hoidettua, eikä laukkuakaan ole vielä täysin purettu niin mitäs sitä muuta kun seuraavaa reissua suunnittelemaan. Käytiin tossa tiistaina ostamassa junaliput Amsterdamiin 17.-19.11, hintakin oli huimat 33e :D Kyllä kelpaa..