Münchenin valot kutsuvat...

Eli te ketkä ette muistaneet, allekirjoittanut hyppää Keski-Euroopan metropolin hälinään, siis matka Müncheniin tiedossa 1.-5.11. Aivan, huomenna aamulla 6.15 pitäisi olla rautatieasemalla ja herätyskello tulee repimään minut sängystä n. 7 tunnin kuluttua. Ja ei, en ole jättänyt pakkaamista viime tippaan kuten yleensä vaan vaatteet ja muut romppeet on jo pinottu nyssäkkään. Things-to-do-before-going-to-sleep-listan vikana asiana komeileekin blogin update, joten voin siis tämän jälkeen mennä hyvin mielin nukkumaan. As if. Jotenki veikkaan ettei uni tuu ihan heti silmään ku kelailee vaan että mitähän on unohtanu pakata, mutta saahan sitä aina yrittää. Aaanyways...

Vaikka eräs bloggaaja-kollegani on todennutkin että on ärsyttävää yrittää saada mahdutettua postaukseen kaikki edellisviikon/viikkojen tapahtumat, aioin jälleen kerran tehdä juuri näin koska olen laiska enkä jaksa kirjotella niiin usein. Tosin oikeastaan viikon sisään ei ole nyt niin hirveästi kerennyt tapahtua, mutta pitää nyt kai kuitenkin tuoda kohokohdat esille.

Bilerintamalta sen verran tilitystä, että kuukauden jälkeen voin aika hyvin summata että espanjalaisten/muiden etelä-eurooppalaisten järjestämät partyt voittaa muut 6-0. Yhtenä isona osatekijänä on vakkarina tarjoiltu sangria :P Niiin hyvää, niin petollista. Muutenkin nuo etelän ihmiset ovat todella mukavaa ja iloista porukkaa, ainoa miinus on se ettei niiden kanssa voi harjoittaa saksan kieltä. Wie schade.

Kuvassa italialainen Errico, vanha tuttu João Portugalista, ihana Ilaria Sisiliasta ja Marjukka ihan vaan suomesta.

Marjukka epsanjalaisen Luisin ja linssilude Joãon kanssa patsastelemassa.

Kouluasioista sen verran että lukkari on alkanut pikkuhiljaa selkiytyä ja näyttää erittäin hyvältä, luentoja vain tiistaista torstaihin. Pitkät viikonloput on jeees. Ja tälläiset lyhyet viikot jättävät sitten aikaa muille aktiviteeteille, kuten shoppailulle. Perjantaina päätin pyhittää päivän, noooh ainakin ilta-päivän, kaupoissa kiertelylle, ja Marjukka liittyi seuraan. Kauaa ei tosin keretty kauppoja koluta kun yhdessä ostoskeskuksessa jäätin pälyilemään jonkun kampaamon tarjouksia - niillä oli jotkut speciaalit häppeningit ja päivän tarjous oli leikkaus+väri+raidat 45e. Itse kampaajan tarpeessa olevana tartuin tarjoukseen kuin hyeena, viimeksi Suomessa vastaava taisi kustantaa lähemmäs 90e, ja marjukkakin taipui pienen harkinnan jälkeen. Lyhyempi hiuksisille hinta oli siis vain naurettavat 35e.

Lopputulos oli vähintäänkin tyydyttävä eikä tukasta tullut vihreetä kun oli marjukka tulkkaamassa - kampaamo sanasto ei oo mun erikoisalaa. Pikkasen kyllä kävi mietityttämään että millaset katteet täkäläisillä kampaamoilla on kun palvelut on kuitenkin Suomea jonkun verran edukkaammat. Kyseisen mestan liikeidea on se että asiakas föönää ite tukkansa, hassua mutta totta. Mutta eipä siitäkään nyt luulisi mitään hurjia säästöjä tulevan, ehkä saksalaiset kampaajat ei vaan jaksa kuivatella muitten tukkia vaan keskittyy olennaiseen.

Sunnuntaina päätettiin sitten lähteä vähän huvipuistoilemaan kun 20 minsan junamatkan päässä on Warner brossin teema puisto, ainoa Saksassa, Movie park ja se oli vielä sopivasti lokakuun loppuun asti auki. 19 eurolla käytiin erinäisissä laitteissa ja kattomassa vähän Sponge Bobia 4D:nä sekä Ice Agen hahmoja venekierroksella. Koska Halloween oli jo ihan nurkilla, paikka oli koristeltu horror-henkeen ja kaduilla pyöri illemmalla kaikennäkösiä frankensteineja pelottelemassa ihmisiä. Juhlan kunniaksi sinne oli myös kyhätty jonkunnäkönen kauhujen talo, joka oli kyllä oikeesti aika pelottava ja jännitysmomentti olis kasvanu jos sinne olis joutunu menemään yksitellen. Lyskalaisille tiedoksi että kyseinen talo muistutti etäisesti järjestämäämme kauhukäytävää, tosin toteutus oli varmaan tuhat kertaa hienompi ja pelottavampi. Rahalla saa ja niin edes päin.

Ohessa kuvaa puiston halloween koristeluista, eli siis seitit talojen seinillä

Sponge Boooob ja kaverit4-ulotteisena :D

Ja asiaan kuuluu tietysti kauppa pullollaan sponge bob-krääsää tikkarista aamutossuihin

Ice-Agen kaveri jumissa, kuvaa Ica Age-seikkailusta. Tunnelmaa tosin laski asteen se että kaverit höpis asiansa saksaks...

Samana päivänä oli Essenissä sitten alkaneet vuosittaiset valoviikot eli periaatteessa virallinen lähtölaukaus jouluun: jouluvalot räpsäytettiin päälle ja kaduille ilmestyi pikku mökkejä joulumarkkina henkeen jotka ei sitten ennen joulua mihinkään katoakaan.

Valokadun alkupää, tämän vuoden teemana siis Unkari jos joku ei hoksannu...

Aber jetz nukkuun, ensi viikolla tiedossa tarinaa ja kuvia reissusta.

Hesari!!

Pienistä asioista saa pieni vaihtari elämäänsä iloa. Kuten varmasti moni tietääkin, minussa asuu pieni hesari-addikti, ja tähän tilaan on olemassa vain yksi ratkaisu. Koska paperinen versio ei ole käteni uloittuvilla aamuisin, ellen matkaisi joka päivä Düsseldorfiin noutamaan edellisen päivän lehteä - hankalaa ja ei niin up-to-date infoa, olen enemmän kuin tyytyväinen verkkoversioon - 2nd best thing. Kyllähän hs.fi sivuistoilta näkis ne tärkeimmät uutiset mutta tuo näköisversio on vaan jotain aivan muuta, ihan luxusta. Sitäpaitsi yleensä eniten mielenkiintoa herättää juuri se kaikki muu sälä kuumimpien uutisotsikoiden sijaan :D

Arjen pienet ilot nro. 2 sattui tänään kaupassa, kun kylmätiskillä käveli vastaan broilerin marinoimattomia filee-suikaleita, ja vieläpä sinkku-kokosessa paketissa! Aikasemmin en ollut nähnyt muuta kuin kokonaisia kanoja. Hunajamarinadi olisi tietysti ollut piste i:n päälle, mutta toisaalta valmiiksi marinoidut on taitamattomille. Ja joka kerta kaupassa hymyn nostattaa huulille runsas yogurtti-valikoima- meinaa aina mennä sormi tiskillä suuhun ku ei vaan osaa päättää mitä ottais...

Arjen pienet ilot nro.3 sattui sitten eilen yliopiston aerobic-tunnilla. Eli siis olin ilmottautunut perfect body tunnille kun kurssilla oli hintaa vain 15e ja päättelin että jos nyt edes kolmena maanantai-iltana paikalle ilmaantuisi niin olisi jo saanut rahoilleen vastinetta. Välikommenttina voin mainita että hyvin tuntu ku ei ollu n. 4 viikkoon, eli Suomesta lähdettyä, minkäänlaisia urheilu-aktiviteetteja harrastanu ja lisäbonarina oli vielä kipee eli muutenki puolkuntonen. Aaanyhow, pikkasen rupes naurattamaan ku ohjaaja huuteli aina vähän väliä että ACHTUNG!, nyt vaihtuu taas liike ihanjustkoht. Ja näin siis tietenkin tapahtui kymmeniä kertoja kyseisen tunnin aikana, ja aina vähän nauratti. Joissain saksalaisissa sanoissa on vaan niiiin paljon tahatonta komiikkaa. Saa nähdä naurattaako vielä kolmen tunnin jälkee.

Pakko vielä vähän kommentoida saksalaisten aerobic-taidoista, että ainakin noitten kurssin osaanottajien perusteella voisin kuvitella että a) aerobic on suhteellisen uus ja tuntematon juttu Saksassa tai b) Enemmän aerobiccaavat eivät käy yliopiston järjestämillä kursseilla. Oli nimittäin usempikin immeinen eilisellä tunnilla niin pihalla ja näytti siltä ku ois just puusta pudonnu. Eli ei ollu joillain liikkeet ihan hallussa. Ehkä tossa raana-vedessä on vaan jotain outoa, esim Rheinin saasteita...

Näihin mielikuviin.

Schnupfen, verdammt! (prkeleen nuha!)

Eli vähäsen oon ollu kipeenä tän viikon, perinteinen syysflunssa vaikkei sää täällä vielä oo kylmennytkään. Ehkä ajankohta on vaa lihasmuistissa ja keho päättäny sairastua ilman oikeeta syytä. Itsehän en ole tähän tilaan syyllinen, päinvastoin! Kunnon suomalaisena olen pukeutunut kalenterin enkä sään mukaan, eli kerrospukeutuminen on ollut päivän sana vaikka paikalliset Jürgenit täällä vielä shortseissaan heiluu. (totuuden nimissä yhden hepun näin eilen pyörivän shortseissa mistä ei kannata vielä vetää kovia yleistyksiä)

Kuluneella viikolla alkoi uusi lukukausi, tosin semestereinstieg-partyja taisi olla enemmän kuin luentoja - suurin osa luennoista alkanee vasta ensi viikolla. Ja nyt alkaneista kursseista osa alkoi sillä että proffan assari kertoi muutaman faktan kurssista, koepäivät jne., ja totesi vaan että ensi viikkoon. Eli saksalaiset proffat vaan tahtoo venyttää lomaansa mahd. pitkäks tai niillä on kokemusta ensimmäisten viikkojen osaanotosta. Niillä kahdella luennolla joilla tällä viikolla olin, osaanottajia oli aika niukasti, ja on aika todennäköistä että väen määrä tulee lisääntymään tulevina viikkoina.

Sitten itse niistä luennoista joilla olin, ja erityisesti siitä saksan kielen ymmärtämisestä. Eli tällä viikolla alkoi kaksi kurssia, Käufverhalten eli consumer behaviour ja Marktforschung eli marketing research, molemmissa sama proffa. Käufverhaltenin luento oli oikeastaan ihan ymmärrettävä, asiaa auttoi toki paljon se että proffa raapusteli kalvolle sanomiaan asioita. Puhettakin ymmärsi aika hyvin tosin tiukkaa keskittymistä se vaati - putos kyllä niiin kärryiltä jos hetkeks unohtu kelaileen muita asioita. 1,5 tunnin luennon jälkeen oli ihan luottavainen olo ja kerkesin jo hetken ajatella että hyvinhän näistä varmaan tulee selviytymään.

Pudotus maan pinnalle tulikin sitten seuraavana päivänä Marktforschungin luennolla. Sama proffa piti luentoa mutta tällä kertaa heppu ei sitten raapustellut taululle tai kalvolle mietteitään vaan päätti vaan jaaritella käsiään heilutellen. Vaikutus ymmärtämiseen: valtava. Ymmärryksen määrä: max 3%. Eli pihalla olin kuin lumiukko suurimman osan ajasta mikä saattoi myös johtua siitä että proffa tykkäs jaaritella pitkästi sen sijaan että olis esittänyt asiansa ytimekkäästi. 1,5 tunnin luennon jälkeen olin menettänyt itseluottamukseni rippeetkin, muistiinpanotkin koostuivat lähinnä otsikosta, eli kurssin nimi, ja parista kukkasesta...Tarvii kai vaan toivoa että kyseinen proffa rupeaisi raapustamaan jorinoitaan myös taululle, bitte.

No joo, se koulusta - edetään viikon huvi-osuuteen. Kuten jo mainitsin, viimeisen viikon aikana on järjestetty semestereinstiegpartyja lähes joka päivä ja useampia samana päivänä eri paikoissa. On se rankkaa aloittaa uusi lukukausi, maksa pettää jo parin ekan viikon aikana! Tämä oli siis vain yleinen kommentti eikä liittynyt itseeni mitenkään. Itse kävin katsastamassa vain kolmet kekkerit tällä viikolla. Ja oikeastaan parhaat osuudet näistä kaikista ovat olleet aloittelut, itse bileet on ainakin tähän asti olleet vähän laimeita. Viikon bilesaldoa verotti myös tämä flunssa, minkä takia en sitten eilen lauantaina poistunut kämpiltä ulkomaailmaan.

Mutta huomenna alkaa uusi kurssi; uusi proffa ja uusi yritys. Niin ja sain jopa ilmoitettua itseni unin aerobic-kurssille, perfect body, hintaakin vain 15e. Eli jos nyt ainakin kolme kertaa kävis siellä pyörähtämässä niin tulis rahoille vastinetta. Kurssi alkaa jo huomenna joten pakko kai sinne on mennä niiskuttamaan ja köhimään.

Loppuun vielä viikon fiilistely-kuva perjantain alotteluilta: kuvassa João, juhlien isäntä ja sangria-mestari (:P) pousaamassa olut-tölkin kanssa. (pakko huomauttaa että kyseinen portugalilainen siis asuu yksityisen kautta hankkimassaan ullakkokämpässä essenin keskustassa, eikä yhtää tullu kademieli ei)

Orientation finished!

Eli arki(?) alkakoon! Tahti vaan kiristyi orientaation lähestyessä loppuaan joten viime viikko oli kaikenkaikkiin erittäin busybusy, oder auf deutch Ich war es eilig(?). Tjaa, saksalla päteminen jääköön ensi kevääseen...

Eli viime viikolla oli taasen kaikennäköistä kivaa puuhaa ja menoa, joutuu ihan lunttaamaa vihkosesta ku kaikkee ei voi muistaa. Vaikka oon ollu täällä vasta 2 viikkoa, tuntuu että olis ollu jo pidempää ku on kerenny jo kaikennäköstä puuhastelee. Bileputki alkoi keskiviikkona espanjalaisten järkkäämillä iltamilla essenissä opiskelija-asuntolan kerho-baari-luolassa. Sangria virtas, lämpöä riitti ja kasarimusa soi - hauskaa ja osin hieman humalaista siis oli :D

Epsanjalaiset isännät/baarimikot pousaamassa janoisille asiakkaille. Kellari oli siis ku pikku-pentti: baari-tiski, jääkaappi ja tanssilattia - vain hartiavoimin kaduilta ja talojen kyljistä revityt tienviitat ja muut vastaavat puuttuivat...ainakin toistaiseksi...

Yleiskuvaa spanish partyista, etualalla italialaiset tytsät ira ja sara. Sen verran hyvin maistui sangria ja muut virvokkeet paikalla olijoille että tais olla aika tyhjää kielitunneilla torstai-aamuna, näin ainakin huhu kertoo...

Torstai aamuna käytiin sitten virkeänä piipahtamassa kauppatieteellisen tiedekunnan büroossa vähän edustamassa ja onkimassa infoa kursseista. Oltii siita niin ristiriitasta infoa siitä että kuinka monta ov:tä kursseista saa ja saatiinkin huojentavia vastauksia. Eli ihan hirveästi ei ilmeisesti tarvi rehkiä, mun tarvis kuitenki saada 4 ylimäärästä ov:tä tai mennä Mikkeliin helmikuun lopulla suorittamaan yks kurssi mikä ei tällä hetkellä hirveästi houkuttais. Mutta nyt ei vielä jaksais stressata tollasista...

Yliopistolta pitiki sit kiirehtiä vähän freesaaman itseään edellisillan riennoista ja sitten pikapikaa esseniin porukalla avaamaan saksalaisia tilejä kun paikallinen opiskelija-asuntosäätiö haluaa vuokrat suoraveloituksella saksalaiselta tililtä - voi tätä saksalaista jämäkkyyttä! Pitkällisen odottamisen jälkeen iloiset tilinhaltijat jatkoivat matkaa düsseldorfiin. Aluks pyörittiin modernilla media-alueella rheinin varrella missä oli toinen toistaan hienompia ja utopistisempia rakennuksia.

Kuvan pytinki tais kuitenki olla lähinnä toimistokäyttöön, mut jok.tap. aika mageen näkönen...

Yleistä säätöä ja venailua, taustalla laajemmin media-satama aluetta

Modernilta alueelta siirryttiin sitten sulavasti vanhaankaupunkiin, jonka kadut oli täynnä ravintoloita ja baareja. Koska oli erittäin lämmin ilta, porukka oikeesti palloili t-paidoissaan, terassit oli täynnä ja osittain tunnelma oli kuin etelän lomakohteiden baarikaduilla. Päädyttiin pienen harhailun jälkeen pieneen espanjalaiseen baariin joka olikin sitten ihan tukossa kun vyöryttiin sisään. Porukka maleksikin sitten osin myös kadulla juomat käsissä ja siirtyi sulavasti lasit kädessä viereisiinkin baareihin. Homma ei ilmeisesti ollut vaan nii justiinsa.

Juomien osalta illan päärooleja esittivät raikkaat ystävämme Mojito ja Caipirinha :P

Ja tässä herra joka väänsi meille näitä ihanaisia drinksuja koko illan. Oli nii hyvän makusii ja kokosii, mojitossaki asiaankuuluvat tuoreet mintunlehdet :P, että piti antaa joku juoman yhteydessä tippii...

Düsseldorffin reissun hauskin osuus olikin sitten kotiinpaluu...Koska metrot ei torstai-iltana kahden aikaan enää kulkeneet, piti kävellä ihan helvetin pitkä matka asemalla. Ja tämä patikointi vain huomataksemme että illan viimeinen juna on lähtenyt 1.55 ja seuraava lähtisi joskus puoli neljän maissa. Väsyneinä ja hieman liikaa drinkkejä nauttineina päätimme tarttua vaihtoehtoon b, eli puoli-laittomasti seuraavalla ice-junalle kotiin. Nämä supernopeat ja hienot kulkuvälineet eivät siis kuulu matkakorttimme etuihin, mutta riskillä mentiin. Päästiin Antin kanssa ilman ongelmia Duisburgiin, matkaan meni vaivaiset 10 min. Esseniläisillä ei ollut käynyt yhtä hyvä tuuri, ainoalla pysäkillä duisburgin ja essenin välillä oli junaan astuneet polizeit ja alkaneet kysellä matkalippuja & passeja. Tässä vaiheessa loppu porukka päätti ottaa jalat alleen ennenkuin lain pitkä koura kerkeäisi humalaiset vaihtarit tavoittaa. Ja siitä sitten taxilla loppumatka kotiin...nooh, kerrankos sitä jos toisenkin pirssillä matkustaa!

Perjantainakaan ei sitten kouluvelvollisuudet kutsuneet, illalla pyörähdettiin duisburgissa yhdessä lukuisista lukukauden avajaisbileistä. Pirskeet oli jäähallissa, ja tunnelma oli lähes yhtä jäätävä kuin mestan lämpotilakin, tiedä johtuiko itse bileistä vai vain siitä että oltiin selvinpäin. Mentiin sit ajoissa himaan että jaksais lauantaina remuta Kölnissä. Excu alkoi visiitillä tuomiokirkossa, nähtyhän se jo oli mutta massan mukana mentiin. Heitettiin myös reilun tunnin rheinin risteily Kölnin edustalla, mikä kai vaan kuuluu asiaan. Iltapäivällä pyörittiin hetki kaupoilla mutta joka paikka oli vaan niiiin täynnä ettei oikein jaksanu tungeksia. Lauantai ei taida vaan olla paras päivä shoppailuun ainakaan Kölnissä.

Illan pimetessä ruvettiin sitten miettimään jatkoa, ja koossa oli sellanen 40-50 hengen porukka joka tahtoi jatkaa iltaa Kölnin yössä. Pitkällisen taivaltamisen jälkeen parkkeerattiin terassille, edelleen suht lämmin sää ja lämmittimet terssillä, ja nautittiin muutamat. Tässä välin espanjalaiset ja italiaset oli kerenneet kipasta kauppaan ostamaan omia juomia, joita sitten nautittiin törkeästi ravintolan terassilla...

Kuvassa vain murto-osa "baarikaapista". Pitihän meidänkin sitten kipaista läheiselle kioskille ostamaan bacardi pullo ja kolaa ettei kävis juominen niin kalliiksi.

Alkomaholin huvetessa alkoi juhlatunnelma nousta ja matka jatkui kohti paikkaa x. Joku joukkoon eksynyt saksalainen meidät sitten ohjasti jollekin pienelle klubille missä ilta jatkui mukavissa tunnelmissa.

Ilta jatkui sitten hyvin samanlaisin sävelin kuin aikaisemmin Düsseldorffissa, eli helvetin pitkä patikointi asemalla ihan vain huomataksemme että missasimme juuri lähtevän junan n. 30 sekuntilla eli katselimme laiturilla kuinka juna lipui hiljalleen poispäin. ARGH! Paleltiin asemalaiturilla sitten tunti, tässä vaiheessa iltaa lämpötila alkoi lähetä jo nollaa, ja mentiin maitojunalla kotiin mikä tarkoitti että pysähdyttiin joka saatanan asemalla, allekirjoittanut tosin nukkui lähes koko matkan, ja jouduttiin vielä vaihtamaan junaa Düsseldorfissa. Matka Kölniin normaalisti kestää siis n. tunnin mutta näillä hitailla junilla reilusti toista tuntia, eli tulee kotimatkalle baarista pituutta. Duisburgiin menijät vaihtoivat vielä toisen kerran junaa ja palelivat vielä vartin jossain asemalla keskellä ei-mitään. Ei ollut tosin Esseniin matkaavien reissukaan ongelmaton, Deutsche Bahn tykkää ilmeisesti hoitaa radankunnostus töitä la-öisin ja väsyneet matkaajat oli joutunu vaihtamaan bussiin ja sitten vielä kerran takaisin junaan. Eli aika hankalaksi meni. Ja voin sanoa että kyllä uni maittoi sunnuntaina.

Tänään olikin sitten ensimmäinen päivä ilman mitään velvollisuuksia eikä oikein tiennyt miten päin olisi ollut. Essenissä asuvat kävivät ilmoittamassa ja maksamasa meidät 1.-5.11 toteutuvalle Münchenin reissulle. Hintaa matkalla on vain 120e, mihin sisältyy bussimatkat, hotellimajoitus, safkat ja ohjelma. Pääsee siis kolmen viikon päästä näkemään vähän maisemia ja vauraampaa, ja ehkä myös kauniimpaa, eteläistä saksaa. Super!

Huomenna olisi sitten tiedossa ensimmäiset luennot, saa nähdä kuin pihalla on ja kuin paljon ymmärtää mistään mitään. Pikkasen kyllä jännittää/pelottaa, mutta sittenhän sen näkee.

Tschüss!

Orientaatio jatkuu...

...tän viikon loppuun asti, minkä jälkeen meininki varmaan vähän normalisoituu ja kiire hellittää. Meillä on ollu pitkiä päiviä: arkiaamuisin aina saksan opetusta, iltapäivällä jotain käytännön asioita ja iltasin,nooh,useimmiten joko järjestettyä toimintaa tai vapaaehtoista ohjelmaa. Viime perjantaina sitten käytiin ekan kerran Duisburgin campuksella, ja siitä matka jatkui kohti rheinin vartta ja panimo-pubia. Syötiin ja juotiin muutamat, eli siivosti oltiin. Mutta kun suomalaisia oli kehissä, ilta ei voi päättyä muutamaan, se on kaikki tai ei mitään.


Tässä kohti ollaan vielä siivosti muutamalla. Lähes koko Erasmus sakki oli paikalla aluksi, mutta tais väsy painaa yhtä jos toistakin, ja porukka alko hiipua kummasti, tosin ei suomalaisia sekä lisävahvistuksia norjasta ja irlannista. Tässä vaiheessa Antti keksi ehdottaa että siirryttäisiin hänen kämpilleen, kaupan kautta toki. Ja hauskaa oli.

Kuvassa siis irkkuhäiskä alex, juhis, joonas, marjukka ja kaatumassa oleva norski björn.

Hymy vähän hyytyi kyllä lauantai aamuna kun piti olla klo10 asemalla - ohjelmassa oli excu Bonniin. Nätti vanha kaupunki, mutta jälleen kerran oli aika tiukka schedule ja visiitistä yli 2 tuntia kului Saksan liittotasavallan historiasta kertovassa museossa. Oli kyllä oikeesti sehr intressant mut alko vaa nii väsy painaa pientä matkaaja ettei oikein jaksanu keskittyä saksankielisee opastuksee.

Pientä patsastelua Bonnin yliopiston edessä. On muuten hiukka kauniimpi ja vanhempi gebäude ku essenin tai duisburgin campukset. Kuvassa siis kaikki suomalaiset vaihtarit: Eila Vaasasta, Samppa, Marjukka, Hannu Jyväskylästä, jne.

Seiskan maissa otettiin suunta takas kohti Duisburgia ja Esseniä. Vaikka viikon vähät yöunet paino puntarissa, oli kuitenki lauantai ilta ja päätettii vähän pinnistellä ja lähtä ees yksille irkkupubiin. Niinkuin aiemminkin, yksille lähteminen on urbaani legenda ja loppujen lopuks olin kämpillä vasta neljän maissa. Ja pikkasen uni maistu. Oltii päätetty illalla et skipataa suosiolla sunnuntain ohjelma, ohjattu kävelykierros Essenissä ja lähialueella klo.10. Nähtii sit porukalla iltapäivällä essenissä maittavan darrasafkan merkeissä.
Aivan, sää oli niin mahtava et syötiin terassilla :D

Safkan jälkee törmättii sit kurssin etelä-eurooppalaiseen joukkoon, italialaisia, espanjalaisia ja yks portugalilainen, ja jäätii istuskelemaan terassille iltaa asti.

Oltii jo ruualla puhuttu et jos menis elokuviin ku essenissä on kuitenki euroopan suurin elokuvateatterikeskus ja mentii sit kattomaa oikeen kunnon saksalainen kulttuuripläjäys: Fussball - ein Sommermärchen, eli dokkari Saksan joukkueesta mm-kisoissa. Oli ihan jees, mut yllättäen suurin osa puheesta meni täysin ohi. Muuten dokkari oli ihan hyvä vaikka ehkä vähän kansallishurmosta lietsova ja sali oli ihan hieno, tosin kuvittelin sen olevan vielä isompi.

Eilen iltapäivällä käytiin sitten Oberhausenissa, 10 minsaa junalla, euroopan suurimmassa ostoskeskuksessa. Ensimmäinen kunnon mahdollisuus shoppailuun ja vaan 2h aikaa kauppojen sulkemisee eli hoppu tuli. Ei keretty näkee varmaa ku murto-osa koko mestasta mutta sain ostettuakin jotain. Tosin eipä sitä voi oikein ostosreissuks sanoo ku en ees ostanu laukkua :P Paikka oli kyllä niin utopistinen, keskuksen ulkopuolella oli erikseen iso ravintola-alue ja teko joki, ilmeisesti tuomassa rhein-fiilistä. Ei ollu kamera messissä mutta eiköhän siellä tule vielä käytyä...

Mut nyt nukkumaa ettei tarvi jälleen kerran nuokkua ja pilkkiä saksan tunnilla...

btw. pakko vielä mainita että moon onnistunu tekemään mun kämppiksistä prison break narkkareita! Oli tossa joskus viime viikolla puhetta Lostista ku nää ihan hulluna siihen ja sit vaa kysäsin et ootteks seurannu prison breakkia. Ne oli sit ihan what, mikä sarja, ja mä kehotin imuttaa ku on niin hyvä. Sunnuntaina ku sit heräsin ja kömmin keittiöö aamupalalle ni nää oli si just alottamassa kattomaa screeniltä sarjaa - oli kuulemma kattonu edellisenä päivänä 13 jaksoa...

Been busy...

Joo eli kiirettä on pitänyt keskiviikosta alkaen kun orientaatiokurssi alkoi. Maanantai ilta meni suht rauhallisissa tunnelmissa; minä, espanjalaiset, clemence, viereisessä huoneessa asuva saksalainen äijä, ja antti juotiin meidän olkkarissa pari kaljaa. Suomalaisillahan tämä ei jää koskaan siihen, periaattena kun tuntuu olevan kaikki tai ei mitään. Tässä vaiheessa sitten nostettiin pullo cavaa pöydälle ja sen tyhjennyttyä paik mallista kossua. Mutta siis rauhallisesti kuitenkin otettiin ja yhden jälkeen jo nukkumaan. Tiistai menikin sitten yleisessä jumituksessa ja koska kaikki paikat oli kiinni itsenäisyyspäivän takia, ja kaupunki näin ollu kuollut, ei sitten tarvinut poistua kämpiltä ollenkaan.

Eilen sitten tosiaan alkoi orientaatio-kurssi mitä varten otettiin juna Esseniin, mikä kesti n. 10 minuuttia. Yliopistohan on uni duisburg-essen, eli opetusta on molemmissa kaupungeissa. Siellä sitten alkuhässäköiden jälkeen tungettiin nenän eteen kielikoe, "ihan vaan että saadaan jaettua teidät saman tasoisiin ryhmiin". Tänään sitten selvis että mä ja Antti ollaan samassa ryhmässä, ei ilmeisisti kuitenkaan siinä palikkasakissa muttei missän etevimmässäkään. Samassa ryhmässä on paljon mm.ranskalaisia jotka opiskelee kotiyliopistossaan kieliä ja saksaa muunmuassa, ja oikeesti pakko ihmetellä ettei niitten saksan taidot oo paremmat ku itellä.

Keskiviikon ohjelma jatku kokeen jälkeen sit Essenin campuksen esittelyllä minkä jälkee oli vähän aikaa napata ruokaa kitaasa ja sit nokka kohta irkkupubia. Oli ihan hauskaa istua iltaa, jutella porukan kanssa ja juoda pari (=lue n.4) olutta ja siideriä ku irkkupubissa kuiteski oltii. Ja tutustuttii me jopa yhtee irkkuvaihtariiki, aivan mainio tapaus sinänsä. Orientaatio-kurssilla tavattiin sitten muitakin suomalaisia vaihtareita, Marjukka, Juha-Matti ja Joonas Tampereelta, Eila Vaasasta ja Hannu Jyväskylästä. Muut suomalaiset Hannua lukuunottamatta opiskelee Essenissä.

Ylhäällä Antti nauttimassa oluestaan ja alhaalla Marjukka ja Sami

Yleiskuvaa baarista, alhaalla Juha-Matti ja Joonas

Ensivaikutelma Essenistä oli hyvä ja Duisburgiin verratuna paljon vilkkaampi, parempi keskusta ja paremmat ostosmahdollisuudet. Toisaalta matkaa junalla Duiburgista vain n. 10 minsaa ja meillä kaikilla on kuitenkin Duisburgissa kämpät ihan aseman vieressä, ja koululta saadulla kortilla saa matkustaa ruhrin alueella maksutta vuoteen 2010 asti :D (kortti makso 155e joten halpaa on ja näillä on vielä joku bonus juttu että aina arkisin 19 jälkeen ja viikonloppusin kortilla saa viedä yhen ihmisen siivellä) Oikeastaan meillä on paremmat yhteydet Essenin keskustaan kuin Juha-Matilla ja Joonaksella jotka asuu Essenin isoimmassa opiskelijakompleksissa, mikä sijaitsee jossain jumalan selän takana ja kahden bussin päässä, jotka vielä kulkee erittäin nihkeesti ja öisin ei ollenkaan. Täällä sitten taas junat kulkee 24h ja öisinkin yks tai kaks kertaa tunnissa. Kiitos ja kumarrus Saksan vr:lle!

Mut nyt nukkumaa, huomen aikanen herätys - pitäis olla asemalla 7.45, scheisse!

Bis nächste mal!

btw. moon saanu hyvän korvikkeen zeikkolalle sarasta, mun espanjalainen kämppis. Se on kans aivan hurahtanu Gilmoren tyttöihin, se oli kans pitäny intensiivi-jakson ja katto tos keväällä ku oli vähän kipee 3kk:n sisällä kaikki 6 tuotantokautta. Tänää sit ziigattii 2 uutta 7. tuotantokauden jaksoo olkkarin screeniltä ja melkein laulettii äänee tunnaria :D

Perillä!

Also...eilen iltapäivällä saavuin sitten vihdoin Saksaan ja Duisburgiin - lennot ja junayhteys düsseldorfista sujui ihan vaivatta. Samaa en voi sanoa matkasta asemalta hotellille; reippaana tyttönä ajattelin että kyllähän se matka taittuu kävellenkin eikä matkalaukka niiiin paljoa paina jne. Noooh, vaikka hotellin nettisivuilla olikin että vain 800m asemalta, taival on henkisesti hieman pidempi varsinkin kun raahaa perässään 30kg painavaa matkalaukkua röpelöisiä katuja pitkin hikeä valuen. Nicht so kurtz, ja sanaa nur pitäisi käyttää harkitummin.

Ei sit muuta ku hetki lepoa, suihku ja etsimään jotain safkamestaa poikien (=samppa ja antti, joista jälkimmäisen kanssa tulin samalla lennolla) kanssa Duisburgin sykkivästä keskustasta. Kello oli siis tässä vaiheessa jotn 20 joten keskustassa sitten pyöri erittäin epämäärästä sakkia ja makeat tuoksut tulvi nenään. Päätettiin mennä radan toiselle puolelle (asema on siis about keskellä kaupunkia) mis on yliopisto ja opiskelijakämpät. Mittailtiin sit vähän katuja, ziigailtii tulevaa asuinympäristöä ja käytii pizzalla. Jossain 23 maissa lähin sit tallustaa hotellia kohti ja jäbät lähti omalle asunnolleen - samppa oli siis tullu meitä aikasemmin ja saanu omansa ja antin avaimen jo perjantaina.

Aamulla hätyyttelin sit heti ensitöikseni hausmasteria, eli herraa jolta avaimen sais noutaa, ja kokemusta viisaampana otin sit taxin kämpälle. Talonherra sano olevansa büroossaan (sijaitsee talon aulassa) koko päivän mutta kun saavuin paikalle ovessa oli viesti että "schon wieder da". Saksalainen hetkinen olikin sitten tunti ja tämän hetkisen aikana oli aulaan kertynyt kourallinen muitakin avaimiaan haluavia romppeineen ja muuttokamoineen. Noh, parissa minuutissa sain sit avaimet kouraan ja nokka kohti kimppakämppää, joka siis sijaitsee ekassa kerroksessa mikä saksassa tarkoittaa maan tasolla. Kämppä oli aika hauskan olonen, suht kotoisa, ja oma huonekin kaikista alkupeloista huolimatta siisti ja valoisa.














Ja kyllähän design-lakanat tuo aina tunnelmaa ja tyyliä mihin tahansa loukkoon :D

Valitettavasti en oo vielä muita kuvia kerenny ottaa, noiki räpsäsin 5 minsaa sit. Kämppiksistä ( asunnossa asuu siis mun lisäks 6 hlöö) pakko sanoo et ne keneen on kerenny törmätä ni tosi mukavia! Eka keneen törmäsin oli sellanen epsanjalainen tytsä, joka asustaa poikkiksensa kanssa yhessä huoneessa, ja se oli heti että moi, mitä kuluu jne. Senkaa sit tos jutskattii, se rupes heti keittä kahvii mulle ja pojille, ja se sit valotti vähän kämpän käytäntöi. Kaikki on oikeestaa yhteises käytös ja näil on ilmeisesti tooosi hyvä henki keskenää. Olohuonees on videotykki ja joku megaisoserveri jonka kautta mäki saan pikkasen (lue:paljon) nopeemman nettiyhteyden ku mitä vuokraa kuuluu ku maksan 10e/kk. Ilmeisesti puolet talossa asuvista on myös asiakkaita. Ensivaikutelma on kyl mielettömän positiivinen, oon aika varma et tuun viihtymää tässä - anttia lainatakseni: " saanks mäki asuu täällä?.

Saa nähä onks tänää kova party-ilta ku huomen on arkivapaa, ilmeisesti itsenäisyyspäivä, mut moon jokatapauksessa varautunu just-in-case-inventaariolla: pullo paikallista leijonaa, schweppesii ja cavaa. Eli pareis olla jossain jotn häppeningii. Tiedä vaik ois kotibileet - se epsanjalainen tytsä-kenen-nimeen-et-nyt-millään-muista-ku-oon-niin-huono-nimien-kaa sano ku kysyin et onks tänää kova bilepäivä et voidaanhan me vaik pitää bileet täällä, vähän niiq huosecoming-hässäkät mulle. Käy mulle ;P.

Nyt on paljon kaikkee tärkeetä tehtävää joten palaan asiaan kuvien ja uusien mielenkiintosten kertomusten kera. Tschüss!

Btw. kleinbus-saldo at the moment 0 :'(

Btw2 saa (=on erittäin toivottavaa) kommentoida :)

edit: epsanjalainen tytsä on sara